Faktat ja haasteet
Saksan Tekstiili+Muoti -yhdistyksen mukaan saksalainen tekstiili- ja muotiteollisuus on merkittävä talouden sektori, jonka vuosittainen liikevaihto on noin 32 miljardia euroa. Se koostuu noin 1 400 pk-yrityksestä, jotka työllistävät yhteensä noin 135 000 työntekijää koko maassa. Saksan talous- ja ilmastonsuojeluministeriön mukaan Saksa on teknisten tekstiilien alalla maailman markkinajohtaja. Noin kolmasosa tekstiili- ja muotiteollisuuden kokonaisliikevaihdosta syntyy muoti- ja vaatetussektorilla. Teollisuuden tunnusmerkkinä on myös yli 40 prosentin vientiaste. Digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja muiden trendien aiheuttamat muutokset eivät pysähdy muotiteollisuuden kohdalla. Koronaviruspandemia, Venäjän ja Ukrainan sota sekä nouseva inflaatio ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen merkittävästi kuluttajakäyttäytymiseen, toimitusketjuihin ja myyntiin alalla.
Johtavat konsulttiyritykset McKinsey & Company ja teollisuuden tietopalvelu "Business of Fashion" ennustavat globaalia taantumaa muotiteollisuudessa. Jotkut muotivalmistajat ovat jo vähentäneet työpaikkoja maassa. Asiantuntijoiden mukaan on kymmenen trendiä, jotka määrittävät tekstiili- ja muotiteollisuutta tulevina vuosina. Geopoliittiset jakautumiset ja epävakauttavat tekijät heikentävät entisestään haurasta taloutta. Samanaikaisesti uusia alueellisia painopisteitä on syntymässä Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa. Korkea inflaatio ja vaikeat taloudelliset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti myös kuluttajakäyttäytymiseen Saksassa. Matalatuloiset kuluttajat, joilla on vähemmän työturvaa, sijoittavat vähemmän rahaa vaatteisiin ja muotiin ja siirtyvät halvempiin tuotteisiin tai käytettyihin vaatteisiin. Erityisesti sukupolvi Z arvostaa yhä vähemmän sukupuolityypillisiä vaatteita. Muotiteollisuuden yritykset voivat siis uudistaa ja yksinkertaistaa liiketoimintaprosessejaan ja menettelytapojaan. Todennäköisesti vakain muotisegmentti on juhlavaatteet erityistilaisuuksiin. Pandemian aikana voimakkaasti nousseiden verkkomyyntien odotetaan tasaantuvan. Pandemian päättymisen jälkeen yhä useammat kuluttajat ovat myös nauttineet jälleen offline-ostoksista. Mainonnan kustannukset verkkosektorilla todennäköisesti nousevat. Tietosuojasäännökset ja teknologiset muutokset ajavat myös digitaalisen markkinoinnin kustannuksia ylöspäin.
Digitalisaatio
Digitalisaatio tekee tuloaan myös kaikille muotiteollisuuden aloille. Olipa kyseessä sitten ehdotusalgoritmit vaatekappaleille, digitaaliset sovitushuoneet lisätyn teknologian ja avatar-hahmojen avulla, virtuaaliset valokuvausstudiot tai 3D-tulostustekniikat – digitalisaatio ja tekoäly (AI) ovat nousussa kaikkialla. Omnichannel-ostaminen on asiakkaille uusi normaali, eikä tämä ole vain trendi. Muotiteollisuudelle on kuitenkin vielä kehitettävä kattava digitalisaatiostrategia. Fashion 4.0 -tuotantoalalla digitalisaation ja teollisuuden 4.0 -teknologioiden on vielä toteutettava laajemmin älytehtaan muodossa. Älykkään valmistuksen esimerkit muotiteollisuudessa ovat toistaiseksi harvassa, kuten Adidas Speedfactory ja Knitidon älykäs sukkatehdas Japanissa. Tekoälyohjattu, tehokas ja yhteenliitetty tuotanto vaatii luonnollisesti myös korkean tehokkuuden logistiikassa ja sisälogistiikassa muotiteollisuudessa.
Kestävä kehitys
E-Commerce Magazine -lehden mukaan yhä useampi kuluttaja – erityisesti nuoremmat – on huolissaan elämäntapansa kestävyydestä. Markkinatutkimuslaitos GFK:n kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia kuluttajista sanoo, että ympäristö- ja sosiaalinen yhteensopivuus ovat heille tärkeitä vaatteita ja kenkiä ostaessa. Muotiteollisuuden on tietenkin mukauduttava tähän, ja tehtävää on vielä paljon. Muotiteollisuudessa on erityisen paljon mustia lampaita. Saksan ja Euroopan toimitusketjulaki, kasvihuonekaasujen raportointi Scope 1-3 -mukaisesti ja uusi CSR-direktiivi tekevät yritysten kestävyyden raportoinnista läpinäkyvämpää myös muotialalla. Niin sanottu brändien viherpesu – eli harhaanjohtava tai väärä tieto tuotteiden tai liiketoimintakäytäntöjen ympäristöystävällisyydestä – on myös tässä yhteydessä hampaissa. Muotialan johtajat valittavat edelleen alan laajuisten kestävyysstandardien puutteesta arvioidakseen ponnistelujaan. Samalla nousee esiin uusia muotitrendejä. "Vihreän muodin" trendi keskittyy kestäviin valmistusolosuhteisiin, materiaaleihin ja kierrätykseen. Slow fashion pyrkii hidastamaan ja vähentämään vaatteiden tuotantoa ja kulutusta. Lisäksi kestävän vaatteen on tarkoitus olla käytössä mahdollisimman pitkään.
Lähituotanto ja toimitusketjun monipuolistaminen
Muotiteollisuuden toimitusketjujen on tultava lyhyemmiksi (lähituotanto), mikä tekee niistä sekä kestävämpiä että kestävämpiä. Lisäksi on vähennettävä riippuvuutta perinteisistä kankaiden ja muodin toimittajamaista, kuten Kiinasta, Bangladeshista, Intiasta ja Kambodžasta. Puola, Serbia, Kroatia, Bulgaria, Turkki ja Marokko ovat mahdollisia vaihtoehtoisia toimittajia. Periaatteessa toimitusketjujen kestävyyttä voidaan suuresti parantaa laajemmalla toimittajapohjalla, joka on hajautettu useisiin eri maihin (monilähteisyys ja monituotanto). Samalla digitaalisia, tekoälyohjattuja toimittajaplatformeja perustetaan parantamaan markkinoiden läpinäkyvyyttä. Muotitoimitusketjut tarvitsevat parempaa riskienhallintaa. Riskit on tunnistettava, varasuunnitelmat laadittava ja strategioita jatkuvasti mukautettava. Monet yritykset harkitsevat myös tuotevalikoimansa supistamista.
Trendit muotiteollisuudessa
Sukupuolineutraali muoti:
Erityisesti Z-sukupolvi (syntynyt 1997 - 2012) ostaa yhä enemmän sukupuolineutraaleja muotituotteita.
Kuluttajakäyttäytymisen muutos:
Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu kriisien ja inflaation vuoksi. Erityisesti pandemia, mutta myös inflaation voimakas nousu, muuttaa ostotottumuksia. Monien asiakkaiden on leikattava menojaan.
Globaali taloudellinen taantuma muotiteollisuudessa, laskeva verkkoliiketoiminta, korkeammat digitaalisen markkinoinnin kustannukset. Pandemian jälkeen asiakkaat ostavat jälleen enenevässä määrin fyysisistä myymälöistä.
Brändimyynnin keskittyminen uusille alueille:
Muotialan myyntiluvut Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa ovat nousussa.
Digitaalinen muutos on jo vauhdissa koko muotialalla:
Tätä trendiä voidaan havaita koko toimitusketjun läpi, tuotannosta markkinointiin ja myyntiin. Esimerkkeinä voidaan mainita digitaaliset sovitushuoneet, joissa hyödynnetään lisättyä todellisuutta, sekä virtuaaliset valokuvausstudiot.
Tehokas monikanavainen logistiikka:
Muotialalla ostot suoritetaan saumattomasti sekä verkossa että fyysisissä myymälöissä. Tästä syystä sekä sisäisen että ulkoisen logistiikan on oltava suunniteltu vastaavasti tehokkaaksi monikanavaisen logistiikan mukaisesti.
Kestävyys:
Muotialan on tultava huomattavasti kestävämmäksi. Saksan ja Euroopan toimitusketjulaki, kasvihuonekaasujen raportointi (scope 1-3) ja uusi yritysvastuudirektiivi tekevät lain rikkomisesta tai viherpesusta entistä vaikeampaa.
Toimitusketjun monipuolistaminen:
Monipuolistaminen lisää merkittävästi toimitusketjujen joustavuutta.
Ammattitaitoisen työvoiman puute:
Myös muotiala kärsii ammattitaitoisen henkilöstön puutteesta. Koulutettua henkilöstöä, kuten muotisuunnittelijoita, leikkausteknikkoja, tuotekehittäjiä ja ostajia, on jo nyt pulaa.
Mitkä ovat logistiikan vaatimukset?
Muotiala tarvitsee tehokasta ja toimivaa monikanavaista logistiikkaa kaikkien fyysisten ja verkkokauppojen ostojen täyttämiseksi. Tähän tarkoitukseen käytetään yleensä erityisen joustavia ja automatisoituja varastojärjestelmiä, joissa on varastonhallintajärjestelmä (WMS) tai varastonhallintajärjestelmä (IMS). Sopivia ratkaisuja ovat järjestelmät, joissa on varastointi- ja noutokoneita sekä shuttle-ajoneuvoja, jotka toimivat tavara-ihmiselle -periaatteella ja lyhentävät tilausten läpimenoaikoja sekä optimoivat varastointi- ja noutoprosessin. Omnichannel-lähestymistavan ja muotialan korkean palautusprosentin vuoksi palautusten käsittely on erittäin monimutkaista ja vaatii erikoistunutta palautuslogistiikkaa, esimerkiksi automatisoituja (laukku)lajittelujärjestelmiä ja vaatteiden yläkuljetusjärjestelmiä. Myymälöissä on aina oltava tarvittava minimimäärä tuotteita.
Lisäksi Click & Collect -tilaukset on otettava huomioon. Haasteena on käsitellä pieniä tilausmääriä, usein tehtäviä tilauksia ja monia SKU:ita mahdollisimman nopeasti. Siksi monikanavaisen logistiikan varastojärjestelmän on täytettävä erityisen korkeat vaatimukset ja sen suunnittelu ja konfigurointi on tehtävä huolellisesti. Monikanavaiset ja e-commerce-yritykset, jotka joutuvat selviytymään erittäin vaihtelevasta kysynnästä, voivat hyötyä joustavista varastoista ja joustavista automaatioteknologioista Kembro-tutkimuksen mukaan. Kysymys ei enää ole siitä, pitäisikö automatisoida vai ei, vaan siitä, miten automatisoida.
Täysi automatisointi ei usein sovellu pienille e-commerce-tilauksille. Osittainen automatisointi, jossa käytetään pick-and-place-robotteja ja automaattisesti ohjattuja ajoneuvoja (AGV), on sopivampi. Uudet joustavat tekoälyteknologiat tarjoavat tänään ennennäkemättömiä mahdollisuuksia muotialalle. E-commerce-jakelukeskuksissa keräily suoritetaan usein monitasojärjestelmissä, joissa on korkeat keräilynopeudet. Läpivirtaushyllyn integrointi on vaihtoehto voittajatuotteille. Manuaalisesti palveltavat hylly- ja kuormalavahyllyjärjestelmät ovat helppoja laajentaa ja mukauttaa kausivaihteluihin. Ne ovat myös edullinen ratkaisu. Kuitenkin tilankäyttö ei usein ole kovin hyvä verrattuna tiiviisiin varastoratkaisuihin ja monitasoasennuksiin. Hylly- ja kuormalavahyllyjärjestelmiä voidaan osittain automatisoida esimerkiksi käyttämällä keräilyrobotteja ja AGV:itä täydennykseen.