Faktat ja haasteet
Globaali ja saksalainen autoteollisuus ovat syvällisen muutoksen edessä. Roland Bergerin mukaan uudet liikkuvuuskonseptit, autonominen ajo, digitalisaatio ja sähköistäminen (MADE) luovat merkittävää muutospainetta. Kriisit, kuten pandemia ja Venäjän-Ukrainan sota, muuttavat toimitusketjuja ja saavat yritykset uudelleenarvioimaan hankinta- ja tuotantostrategioitaan. Ilmastonmuutos pakottaa yritykset toimimaan kestävästi ja on johtanut toimitusketjulakiin, kasvihuonekaasujen raportointiin soveltuvuusalueiden 1-3 mukaan ja uuteen CSR-ohjeistukseen parantamaan läpinäkyvyyttä yritysten kestävyyden raportoinnissa. Talous- ja ilmastonsuojeluministeriön mukaan autoteollisuus on Saksan työllistävimmät toimiala. Se tarjoaa työpaikkoja noin 2,2 miljoonalle ihmiselle tuotannossa, toimittajateollisuudessa, jälkimarkkinoilla (esim. varaosat) ja vähittäiskaupassa. Maan suurimmat autonvalmistajat ovat Volkswagen, Daimler AG ja BMW.
Rengasvarastointi
BITO tarjoaa ammattimaisen rengasvarastointiratkaisun, joka on suunniteltu erityisesti rengashotelleille, rengasvalmistajille, autokorjaamoille, auto- ja rengasliikkeille sekä muille toimijoille, joilla on tarve laajamittaiselle rengasvarastoinnille.
Järjestelmän runko muodostuu BITO-kuormalavahyllyistä, jotka voidaan asentaa yksittäisinä tai tuplahyllyinä ja jopa kymmenen tasoa korkeiksi. Renkaat säilytetään teräsprofiilien päällä, jotka on kiinnitetty vaakapalkkeihin. Tämä ratkaisu on vakaampi ja turvallisempi kuin uloketankoihin perustuva ratkaisu. Lastaus ja purku tapahtuvat trukilla.
Kun varastoitavana on yli 1 000 rengassarjaa, suosittelemme liikkuvaa ratkaisua. Tällöin käytetään BITO:n mobiilihyllyjärjestelmää, jossa hyllyrivit on asennettu liikuteltaville alustoille. Järjestelmässä tarvitsee avata vain yksi käytävä kerrallaan, mikä takaa erittäin tehokkaan tilankäytön. Mobiilihyllyt ovat saatavilla manuaalisella tai sähköisellä ohjauksella.
BITO-ratkaisun edut
- Vankka, vakaa ja turvallinen rakenne
- Korkeampi maksimikorkeus kuin vastaavilla järjestelmillä
- Käyttäjäystävällinen ja ergonominen
- Kaikki komponentit valmistetaan BITO:n omissa tuotantolaitoksissa
- Nopea takaisinmaksuaika
Liikkuvuuden tulevaisuus
Liikkuvuusvallankumous, eli siirtyminen kestävämpään ja ympäristöystävällisempään liikkuvuuteen, vaikuttaa paitsi autoteollisuuden yrityksiin, myös koko yhteiskuntaan. On löydettävä uusia liikkuvuuskonsepteja. Sähkö- ja hybridiajoneuvojen käytön lisääntyminen, mutta myös paikallisen joukkoliikenteen, pyöräteiden ja jalkakäytävien laajentaminen sekä autonjakamisen ja muiden jaetun liikkuvuuden muotojen edistäminen ovat asialistalla. Älyliikkuvuus vaikuttaa paitsi autoteollisuuteen, myös liikenteen ja kaupunkisuunnitteluun sekä politiikkaan. Friedrich-Ebert-Stiftung e.V.:n mukaan liikkuvuusvallankumous on niin kauaskantoinen, että pelkkä uusien lakien säätäminen autoteollisuudelle ja yritysten sisäinen muutos eivät riitä. Yritysten, poliitikkojen, ammattiliittojen ja kuluttajien on kaikkien vedettävä yhtä köyttä. Työpaikkojen ja sijaintien turvaamiseksi Saksassa valmistajien, toimittajien, liittovaltion ja osavaltioiden hallitusten sekä paikallisten viranomaisten on solmittava yhteinen tulevaisuuden sopimus.
Yhteydessä oleva ja automatisoitu liikkuvuus
Tulevaisuudessa ajoneuvot eivät vain liiku itsenäisesti, vaan ne ovat myös yhteydessä toisiinsa. Fraunhofer-instituutin kognitiivisten järjestelmien (IKS) mukaan autonomisen ajamisen kehitysvaiheet sisältävät kuljettajan avustusjärjestelmät, osittaisen automaation, korkean tason automaation, täyden automaation ja autonomisen ajamisen. Saksassa on tähän mennessä hyväksytty vain osittain automatisoituja tason 2 järjestelmiä autoille. Kaikkien seuraavien vaiheiden kehittämisessä on vielä monia laillisia ja teknologisia esteitä voitettavana. Tasosta 3 alkaen järjestelmien on kyettävä itsenäisesti valvomaan ajoympäristöä ja reagoimaan muutoksiin. Autonominen ajaminen ei ole mahdollista ilman tekoälyä (AI). Itseajavat autot ja kuorma-autot käyttävät tutkaa ja lidaria ympäristönsä seuraamiseen reaaliajassa.
Järjestelmät saavat lisätietoa digitaalisista kartoista ja GPS-tiedoista. Ajoneuvot myös kommunikoivat keskenään ottaakseen huomioon muiden ajoneuvojen suunnitellun ajokäyttäytymisen. Kaikki tiedot yhdistetään ja AI (koneellinen havainnointi) arvioi ne. Tämän havainnoinnin perusteella luodaan tilannesidonnainen 3D-malli ympäristöstä ja AI tekee ennusteita. AI suunnittelee toimia, kuten vilkkujen ja jarrujen käyttöönoton, ja toteuttaa ne itsenäisesti.
On vaikea tehdä tarkkaa ennustetta siitä, milloin taso 5 autonomisen ajamisen on mahdollista Saksassa. Ennen kuin täysin autonomisesta ajamisesta voi tulla todellisuutta, on vielä monia teknisiä, laillisia, sääntelyyn liittyviä ja sosiaalisia esteitä voitettavana. Toinen ongelma on tietoturva ja kyberhyökkäysten estäminen.
Yleisesti ottaen autonomisella ajamisella on potentiaalia lisätä tieliikenneturvallisuutta vähentämällä inhimillisiä virheitä. Se voi myös tehdä liikenteestä tehokkaampaa paremmin hyödyntämällä tien kapasiteettia ja vähentämällä liikenneruuhkia. Teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi takseissa, busseissa, yksityisautoissa, tuotanto- ja varastoautoissa, teollisuuden kuorma-autoissa tai tavarankuljetuskonvoissa.
Digitalisaatio
Digitaalinen muutos autoteollisuudessa toimii edelläkävijänä, ei vähiten teollisuuden koosta johtuen. Teollisuus 4.0 -teknologiat, ja niiden mukana digitalisaatio, automaatio ja yhteydet, ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Tulevaisuudessa ajoneuvoja valmistetaan "älytehtaissa", joissa kaikki komponentit, kuten koneet, robotit ja anturit, ovat yhteydessä toisiinsa ja vaihtavat tietoja. Tämä mahdollistaa erittäin suuren joustavuuden sekä korkean laadun ja tehokkuuden tuotannossa.
Älytehtaassa tuotantoprosesseja voidaan muuttaa nopeasti ja jopa erittäin räätälöityjä ajoneuvotyyppejä voidaan valmistaa. Älytehtaat käyttävät tekoälyä ja koneoppimista monimutkaisten päätösten tekemiseen ja tuotannon optimointiin. Kuitenkin digitaalisia teknologioita voidaan käyttää lähes kaikilla autoteollisuuden alueilla, esim. valmistuksessa, koko toimitusketjussa myyntiin asti ja tietenkin itse ajoneuvoissa (ks. yllä). Digitaalisia teknologioita käytetään myös yhä enemmän myynnissä ja markkinoinnissa asiakkaiden paremman tavoittamisen ja tukemisen vuoksi.
Tähän sisältyy online-myynti- ja varausjärjestelmät sekä digitaaliset alustat tietämyksen ja kokemuksen vaihtamiseksi asiakkaiden ja valmistajien välillä. Blockchain-teknologia tulee olemaan merkittävässä roolissa autoteollisuudessa. Sen avulla voidaan toteuttaa turvallisia maksutapahtumia ajoneuvoissa, suojata tietoja, mahdollistaa hajautettu kimppakyytijärjestelmä ja todentaa ajoneuvon omistajuus.
Sähköliikenne ja vaihtoehtoiset energialähteet
Sähköliikenne sisältää erilaisia ajoneuvotyyppejä, kuten akkukäyttöiset sähköautot (BEV), jotka toimivat yksinomaan akulla, ladattavat hybridiautot (PHEV), joissa on sekä akku että sisäinen polttomoottori, sekä polttokennoautot, jotka käyttävät vetyä ja päästävät ainoastaan vettä. Akkujen lataamiseen käytetty energia voi olla peräisin joko fossiilisista tai uusiutuvista lähteistä, mikä vaikuttaa ajoneuvojen ympäristöjalanjälkeen. Autoteollisuus keskittyy tällä hetkellä kehittämään ilmastoystävällisiä polttoaineita, tehokkaampia energianvarastointijärjestelmiä ja akkuja sekä vaihtoehtoisia voimansiirtoratkaisuja, kuten polttokennoja.
Toimitusketjun monipuolistus
Viime vuosien kriisit ovat tehneet yrityksille ja kuluttajille kipeän selväksi, kuinka hauraat toimitusketjut ovat. Pandemia ja Venäjän-Ukrainan konflikti aiheuttivat toimitusketjujen katkeamisia ja häiritsivät tavaroiden kuljetusta vakavasti. Joissakin paikoissa tavaroita ei voitu toimittaa lainkaan. Autoteollisuudessa ja tietokoneteollisuudessa koettiin vakava sirupula, joka johti tuotannon seisokkeihin, viivästyksiin, hintojen nousuun ja mallistojen muutoksiin. Yritykset, ei ainoastaan autoteollisuudessa, vastasivat monipuolistamalla toimitusketjujaan ja mukauttamalla hankintastrategioitaan.
Erityisesti toimitusketjujen kestävyyttä voidaan parantaa niin sanotun "monilähteisen hankinnan" ja "monipaikkaisen tuotannon" avulla. Monilähteisessä hankinnassa osia ja komponentteja hankitaan useammalta kuin yhdeltä toimittajalta, joista osa saattaa olla kilpailijoita. Jos toimittajia on useissa eri maissa, puhutaan monipaikkaisesta tuotannosta. Erityisesti pandemia on osoittanut vahvan riippuvuuden kiinalaisista toimittajista, minkä vuoksi riippuvuutta pyritään nyt vähentämään. Myös tällä alalla digitaaliset teknologiat mahdollistavat merkittävän parannuksen luomalla tehokkaita, globaaleja toimittajaplatformeja ja -verkostoja sekä toteuttamalla kohdennettua toimitusketjunhallintaa.
Trendit, jotka muokkaavat liikkuvuuden muutosta
Liikkuvuudessa on nähtävissä monia uusia konsepteja: näitä ovat sähköliikenne, paikallisen joukkoliikenteen, pyöräteiden ja jalkakäytävien laajentaminen sekä autonjakamisen ja muiden jaetun liikkuvuuden muotojen edistäminen.
Uudet energialähteet ja parannettu energian varastointi:
Ilmastoystävällisten energialähteiden ja polttoaineiden sekä tehokkaampien energianvarastointijärjestelmien (vedyn polttokennot, superkondensaattorit, sulatetun suolan akut) kehittäminen.
Digitaalisuus ja tekoäly otetaan käyttöön kaikilla aloilla:
Tekoäly käsittelee suuria tietomääriä ja optimoi kaikki prosessit älytehtaassa, autonomisessa ajamisessa, toimitusketjuissa, varastoissa, myynnissä ja markkinoinnissa.
Älytehdas ja uusi joustava valmistus:
Digitaalisen tehtaan ansiosta valmis auto määritellään yksityiskohtaisesti ennen tuotantoon siirtymistä ja tarvittavat tuotantovaiheet suunnitellaan asianmukaisesti. Tuloksena on optimoitu tuotantosuunnitelma, joka voi merkittävästi vähentää tuotantoaikaa. Tällä kehityksellä on suuri vaikutus sekä valmistajien että toimittajien logistiikkaan ja sisälogistiikkaan.
- Älytehtaassa on mahdollista valmistaa räätälöityjä tuotteita ja monia erilaisia variantteja Industry 4.0 -teknologioiden avulla.
- Etenkin keskisuuret yritykset valmistautuvat digitaaliseen tuotantoon lean-tuotantoprosesseilla ja täysin automatisoidulla sisälogistiikalla.
- Digitaalisuus ja kasvava kustannuspaine johtavat erinomaisten logistiikkajärjestelmien ja optimoitujen prosessien käyttöönottoon ympäri maailmaa.
- Uudet toimijat, joista jotkut ovat kiinalaisia, kuten Polestar, Lucid Motors, NIO ja Byton, tulevat markkinoille ja lisäävät innovaatiopainetta tutkimuksessa ja kehityksessä.
- Ilmastonmuutos ja CO₂-rajoitukset ja -verotus ovat suuri haaste autoteollisuudelle. Esimerkkejä ovat dieselajokielto ja CO₂-verotus, jotka vaativat uusia teknisiä ratkaisuja.
- Autonominen ajaminen: AD:lla on potentiaalia lisätä liikenneturvallisuutta vähentämällä inhimillistä virhettä. Liikennettä voidaan tehdä tehokkaammaksi, kun ajoneuvot voivat kommunikoida keskenään. Yksi suuri ongelma on kyberhyökkäysten riski.
- Toimitusketjujen monipuolistaminen, mukautetut hankintastrategiat, kuten monilähteinen hankinta ja monipaikkainen tuotanto, digitaaliset toimittajaplatformit ja optimointi tekoälyn avulla muovaavat toimitusketjuja.
Mitkä ovat logistiikan vaatimukset?
On merkkejä siitä, että COVID-19-pandemia on muuttanut tai tulee muuttamaan autoteollisuuden toimintatapoja. Vaikka juuri ajoissa -tuotanto (JIT) on pitkään ollut yleinen käytäntö autoteollisuudessa, pandemia on paljastanut joitakin tämän lähestymistavan heikkouksia ja saanut yritykset harkitsemaan vaihtoehtoisia tuotantomenetelmiä. Toimitusketjujen katkokset johtivat osien ja komponenttien saatavuuden pullonkaulaan, mikä vaikutti merkittävästi ajoneuvojen tuotantoon. Autonvalmistajat, kuten Toyota, ovat aloittaneet tuotantonsa uudelleenjärjestämisen. Tässä yhteydessä autonvalmistajat suuntaavat huomionsa paikallisiin toimittajiin sekä osien ja komponenttien paikalliseen tuotantoon. Myös vaihtoehtoisia varastointiratkaisuja ja suurempien varastojen pitämistä harkitaan.
Puskurivarastointi on näin ollen saanut uuden tulemisen autoteollisuudessa, jota JIT-menetelmä on aiemmin hallinnut.
Lisäksi valmistusprosessit muuttuvat yhä digitaalisemmiksi ja siten tehokkaammiksi. Automaatio ja esineiden internetin (IoT) kautta toteutettava yhteydenpito nopeuttavat myös valmistusprosesseja (älytehdas). Tämä edellyttää, että logistiikan ja sisälogistiikan integraatio on saumaton ja erityisesti viiveetön. Erityisesti keskisuuret yritykset valmistautuvat tähän trendiin lean-tuotantoprosesseilla ja automatisoimalla sisälogistiikkaprosessinsa kokonaan. Korkeavarastot ja automatisoidut pienosavarastot (AS/RS-järjestelmät), joita palvelevat varasto- ja noutokoneet tai shuttle-järjestelmät, automaattisesti ohjatut ajoneuvot (AGV), veturijunat, läpivirtaushyllyt ja Kanban-hyllyt, voimansiirtolinjastot jne. ovat tässä yhteydessä valittuja keinoja.
Autoteollisuuden räätälöidyt kuormankantajat ovat myös usein käytössä ja ne on integroitu varastojärjestelmiin. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että yritykset tekevät yhteistyötä kokeneen varastotekniikan asiantuntijan, kuten BITOn, kanssa, joka tarjoaa yhden pysähdyspaikan sisälogistiikkaratkaisuille kuormankantajista AGV-laitteisiin ja hylly- ja varastointijärjestelmiin.