Faktat ja haasteet
Juoma-ala kattaa laajan kirjon erilaisia toimijoita: virvoitusjuoma- ja alkoholijuomavalmistajia, panimoita, juomien pullottajia, tukku- ja vähittäiskauppiaita, verkkokauppiaita, logistiikkayrityksiä, juomapakkausten toimittajia, teknologia- ja laitevalmistajia, teollisuusyhdistyksiä, ravintola- ja hotellialaa, markkinointi- ja mainostoimistoja sekä tutkimus- ja kehitysinstituutteja. Juomatukkukaupan ala tuottaa noin 11 miljardin euron liikevaihdon ja työllistää noin 20 000 henkilöä. Alalla toimii suuri joukko alueellisia ja kansallisia tukkukauppiaita sekä erikoistuneita juomatukkukauppiaita ja yrityksiä, jotka tarjoavat laajan valikoiman juomia. Teollisuus on erittäin kilpailtu, sillä Saksassa juomatukkukauppiaiden määrä on huomattava. Yritykset kilpailevat asiakkaista eri sektoreilla, kuten ravintola-alalla, vähittäiskaupassa ja tapahtumajärjestelyissä. Juomatukkukauppa palvelee useita jakelukanavia, mukaan lukien juomien toimitus ravintoloihin, baareihin, hotelleihin, supermarketteihin, lähikauppoihin ja tapahtumajärjestäjiin. Tunnettuja juomatukkukauppiaita ovat esimerkiksi Metro AG, Team Beverage AG ja Getränke Pfeifer.
Hans Böckler -säätiön mukaan koronaviruspandemia johti jyrkkään myynnin laskuun juomateollisuudessa. Alkoholijuomien tuotannossa ja panimoteollisuudessa myynti laski erityisen jyrkästi, 10 prosenttia, kun taas virvoitusjuomien ja veden sektorilla lasku oli vain 2 prosenttia. Sosiaalipoliittinen keskustelu muovijätteestä on myös ollut jo jonkin aikaa esillä, mikä tarkoittaa, että juomavalmistajien on yhä enenevässä määrin positionoitava itsensä kestäväksi. Onneksi pandemian vuoksi konkurssit ovat olleet harvinaisia. Yleisesti ottaen juomateollisuus on hyvin monimuotoinen ja sitä luonnehtivat pk-yritykset, jotka usein ovat perheyrityksiä. Saksan juomateollisuuden suuria yrityksiä ovat muun muassa Coca Cola, Pepsi Cola, Red Bull, Oettinger Brauerei, Radeberger Group, Bitburger, Krombacher ja Warsteiner.
Juomateollisuuteen vaikuttavat useat keskeiset trendit, kuten terveystietoisuuden lisääntyminen, kestävyys, käsityö- ja mukavuusjuomien sekä alueellisten tuotteiden kysynnän kasvu, premiumisaatio ja personointi, verkkomyynti ja juomauutuuksien määrän kasvu. Teknologisiin trendeihin kuuluvat teollisuuden 4.0 teknologioiden, digitalisaation ja automaation sekä sensoriteknologian, esineiden internetin (IoT), suurten tietomäärien (big data) ja tekoälyn (AI) käytön lisääntyminen. Juomalogistiikka käsittelee aiheita kuten logistiikka 4.0., toimitusketjun optimointi, kestävät kuljetusratkaisut, tehokas varastonhallinta, juomien jäljitettävyys ja laadunvarmistus.
Trendit juomatukkukaupan alalla
Juomayritykset investoivat voimakkaasti digitalisaatioon ja automaatioon. Yhteydessä olevat älykkäät koneet, toimintalaitteet ja automatisoidut varastojärjestelmät hallitsevat kuvaa. Erityisesti suuret tietomäärät, tekoäly ja digitaaliset kaksoiskappaleet mahdollistavat toimintojen optimoinnin ja tehokkuuden lisäämisen kaikilla alueilla. Älytehtaita ei kuitenkaan vielä löydy Saksan juomateollisuudesta.
Aiheet kuten kestävyys, ilmastoneutraalius ja CO₂-päästöjen vähentäminen ovat muuttuneet yhä tärkeämmiksi juomateollisuudessa. Syinä tähän ovat asiakkaiden kasvava kestävyystietoisuus, lakisääteiset vaatimukset ja strategiset markkinointisyyt. Kestävyysraportit ovat tulleet standardiksi juomateollisuudessa. Avainsanoja tässä ovat Green Deal, Saksan toimitusketjulaki, Euroopan CSR-direktiivi ja muovipakkausvero. Juomateollisuus on erittäin energiaintensiivinen, joten lisää energia- ja ympäristöjohtamistoimenpiteitä on otettava käyttöön.
Uudet markkinatrendit:
Terveys- ja kestävyyden tietoisuuden kasvaessa myös juomien valikoima laajenee. Merkittäviä tekijöitä ovat myös personointi, premiumisointi, paikallisten tuotteiden suosiminen sekä "käsityöläisyyden" konsepti.
Konsolidoitumisen ja kansainvälistymisen trendi on suhteellisen vähäistä Saksan juomateollisuudessa.
Juomien myynnissä hyödynnetään uusia jakelukanavia, kuten verkkokauppaa ja virtuaalisia ruokakauppoja.
Teollisuus 4.0, digitalisaatio, automaatio ja uudet automatisoidut varastoteknologiat tarjoavat merkittäviä optimointimahdollisuuksia. Yritykset, jotka jatkuvasti sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin investointien avulla, voivat vahvistaa tai jopa laajentaa markkina-asemaansa.
Ammattitaitoisen työvoiman puute:
Erityisesti voi olla haastavaa löytää päteviä työntekijöitä erikoistuneisiin tehtäviin, kuten panimomestareiksi, tislaajiksi, sommeljeereiksi ja juomalaadun asiantuntijoiksi. Myös varastohenkilöstöä on niukasti saatavilla.
Mitkä ovat logistiikan vaatimukset?
Juomalogistiikan erityispiirre on, että myyntimäärät voivat vaihdella jopa 40 prosenttia vuodenajasta riippuen. Kesällä kysyntä on huomattavasti suurempaa. Lisäksi varastot on täydennettävä nopeasti. Tällä alalla on yleistä erittäin lyhyt, 24–36 tunnin reagointiaika. Tämä edellyttää erittäin joustavaa ja tehokasta materiaalinkäsittelyä ja varastointia. Erityisesti pk-yritykset turvautuvat edelleen lohkostaplaamiseen, koska tämä ratkaisu ei vaadi hyllyjä. Kuitenkin suuntaus on siirtymässä kohti täysin tai osittain automatisoituja korkeavarastoja. Erityisesti suuret yritykset ja uudet varastot hyödyntävät uusimpia digitaalisia teknologioita. Pandemia ja sen seuraukset ovat edistäneet teollisuus 4.0:n sekä big datan ja tekoälyn käyttöä juomayrityksissä. On tärkeää saada ennusteita toimitusketjun tilasta, kysynnästä ja myynnistä. Korkealaatuisten tietojen hankinta on tämän edellytys. Koneiden ja järjestelmien ennakoiva huolto on myös ratkaisevan tärkeää, jotta toimituskyky voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Lohkoketjuteknologia voi parantaa väärennössuojaa ja tuotteiden jäljitettävyyttä. Verkkokauppa muuttaa myös juomatukkukaupan varastojen vaatimuksia. Esimerkiksi tilausprosessien, työprosessien ja varastojen läpimenoaikojen nopeutuminen on yksi esimerkki. Koska tilauksia tehdään ympäri vuorokauden sekä verkossa että offline-kanavissa, koko logistiikkaprosessi siirtyy kohti omnichannel-logistiikkaa. Sisälogistiikalle tämä tarkoittaa kasvavaa trendiä kohti täyttä ja osittaista automaatiota käyttämällä varastonhallintajärjestelmiä (IMS), varastonhallintajärjestelmiä (WMS) ja automatisoituja keräilyjärjestelmiä, kuten pick-by-voice tai pick-by-light, toteuttamalla laivastonhallinta- ja reitinoptimointijärjestelmiä, optimoimalla prosesseja tekoälyn, robottien, AGV:iden ja erilaisten IT-järjestelmien avulla.
Juomakuormalavoja pinotaan usein lattialle. Kuitenkin kuormalavahyllyt ovat parempi ratkaisu. Ne lisäävät merkittävästi kuormalavapaikkojen määrää ja läpimenoaikaa, ja ne erottavat sisään tulevat tavarat ulos menevistä tavaroista. Näin se toimii: Juomakoreja, jotka on varastoitu Euro-kuormalavoille, toimitetaan rahtiautoilla tavaroiden vastaanotto-osastolle. Kuormalavat puretaan trukilla ja syötetään lyhyeltä sivultaan läpivirtaushyllyn kuormaussivulle. Kuormausradat on asennettu lievään alamäkeen tavaroiden vastaanottosivulta keräilyalueelle. Painovoiman vaikutuksesta kuormalavat liikkuvat alamäkeen kiinteällä kaltevuudella asennettua rullarataa pitkin. Tämä varastointimenetelmä mahdollistaa tiiviin varastoinnin ja tarjoaa riittävän puskurivaraston kysynnän vaihteluiden tasaamiseksi. Jarrurullat varmistavat, että kuormalavat eivät kiihdy. Yleisesti ottaen kuormalavavirtajärjestelmät, joita kutsutaan myös painovoimahyllyiksi tai painovoimasyötetyiksi hyllyiksi (GFR), soveltuvat nopeasti kiertäville irtotavaroille, kuten kivennäisvesille. Sisään- ja ulostulevien tavaroiden erottaminen tarkoittaa, että toimintaan ei tule häiriöitä. Trukit eivät ole toistensa tiellä, eivätkä sisään- ja ulostulevat tilaukset sekoitu.
BITO tarjoaa koko valikoiman hyllyjärjestelmiä juomateollisuudelle, kuten läpivirtaushyllyjä, korkeavarastohyllyjä sekä käsittelylaitteita ja älykästä BITO LEO AGV:tä, joka ei tarvitse WLAN-yhteyttä tai isäntätietokonetta.