Työskentelypisteiden ergonominen suunnittelu
Tutkimuksen mukaan vain kaksi viidestä näyttöpäätetyötä tekevistä työntekijöistä on tyytyväisiä työpisteisiinsä. Monet kärsivät rajoitteellisista ja vanhentuneista laitteista. MSG Services AG:n vuonna 2017 tekemästä tutkimuksesta kävi ilmi, että noin 2200 toimistotyöntekijää ja 600 esimiestä valittivat työpisteidensä puutteellisesta ja vanhentuneesta tietotekniikasta. Myös ergonomisesta näkökulmasta katsottuna puutteita koettiin myös toimistolaitteiden helppokäyttöisyydessä.
Huono ergonomia työpaikoilla voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin ja työntekijöiden poissaoloihin. Seuraukset voivat olla: niska-, olkapää-, selkä- ja alaselän kipu, ruoansulatusongelmat, kipeytyvät jalat, sydän- ja verisuonitaudit, aivoverenkierto-, näköhäiriöt, iskias vaivat sekä erilaiset selkäongelmat jne.
Kymmenen eniten sairauspoissaoloja aiheuttavia ammatteja ovat siivouspalvelut, talonrakentaminen, maa- ja metallirakentaminen sekä logistiikka-ala. Logistiikka-ala vaatii paljon työntekijöiltään, sillä mm. raskaita kuormia kuljetetaan, vedetään, nostetaan, keräillään ja pakataan. Pitkäkestoinen seisominen on usein myös yleistä. Fyysinen rasitus on suurta ja lisäksi aikapaine (erityisesti verkkokaupasta johtuen) on äärimmäinen. Työvaiheet on tehtävä koko ajan nopeammin ja nopeammin, mikä tarkoittaa, että työntekijöihin kohdistuva paine kasvaa jatkuvasti. Työntekijöillä tulee nopeasti raja vastaan. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat hyvin yleisiä tuotanto- ja varastotyössä. Vääränlainen rasitus aiheuttaa selkävaivoja. Altistavia tekijöitä ovat mm. hartialinjan yläpuolinen työskentely, säännölliset taivutukset, aktiviteetit taivutetulla ylävartalolla ja pitkäaikainen istuminen työpöydän ääressä. Tyypillisiä seurauksia tästä ovat nivelten, nikamien ja välilevyjen kuluminen. Psykologiset tekijät kuten stressi, voivat myös vaikuttaa selkäoireisiin. Tästä syystä logistiikan tai varastotyön ergonominen suunnittelu onkin erityisen tärkeää.
Mitä on ergonomia?
Saksalainen taidekoulu Bauhaus oli ensimmäinen, joka käsitteli ergonomiaa (vuodesta 1919 eteenpäin). Kuitenkin vain yhdysvaltalainen tuotesuunnittelija Henry Dreyfuss ja hänen suunnittelutoimistonsa kehittivät ja sovelsivat sen oppeja kattavasti ja johdonmukaisesti. Ergonomisten oppien tavoitteena on pyrkiä mukauttamaan työpaikka ja -ympäristö yksilön tarpeisiin. Termi tulee kreikan kielestä ja se koostuu sanoista "ergon" ("työ") ja "nomos" ("laki").
Reseptorifarmakologian (REFA) mukaan "ergonominen työpaikka on mukautettu mahdollisimman hyvin siellä työskentelevän ihmisen tarpeisiin. Tässä ihmisen ja koneen rajapinnan parantamisessa keskitytään työturvallisuuteen, taloudelliseen tehokkuuteen ja inhimillisyyteen. Tavoitteena on suojella työntekijöitä sekä fyysisiltä että mielenterveydellisiltä haitoilta niin lyhyt- kuin pitkäaikaisessa kuormituksessa ja siten tehokkaan ja virheettömän työsuorituksen mahdollistaminen. " (1) Saksan työturvallisuus- ja työterveyslaitos (BAUA) määrittelee ergonomian "teoriaksi, joka soveltaa periaatteita, tietoja ja menetelmiä työpisteiden ja toimintatapojen suunnitteluun tavoitteena ihmisten hyvinvoinnin että järjestelmän suorituskyvyn optimointi". Ergonomiaa voidaan yleisesti pitää työterveyden ja -turvallisuuden osa-alueena.
Millaisille kuormitustekijöille pakkaustyössä altistuu?
Ergonomiassa käsitellään omina käsitteinä kuormitusta ja rasitusta. Työn aiheuttamia kuormitustekijöitä voidaan todeta objektiivisesti ja ne voidaan jakaa: fyysiseen, henkiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen. Niillä ei ole välitöntä vaikutusta suorituskykyyn, vaan niiden vaikutus riippuu henkilökohtaisista resursseista ja yksilöllisistä vaatimuksista sekä työntekijöiden ulkoisista resursseista (esim. valinnanvapaus ja liikkumavara päätöksenteossa). Kuormitustekijöihin voidaan vaikuttaa. Kuormitus koostuu useista yksittäisistä kuormitustekijöistä ja näistä muodostuu kokonaiskuormitus. Siksi ergonomisen työympäristön suunnittelu ei voi perustua vain objektiivisiin kriteereihin, vaan siinä on aina pidettävä mielessä myös työntekijän subjektiiviset näkemykset.
Pakkaajat altistuvat erilaisille fyysisille, henkisille ja psykososiaalisille kuormituksille. Esimerkkejä ovat:
suurten ja raskaiden esineiden käsittely
esineitä pakataan laatikoihin reunan yli
nosto- ja laskuliikkeet, osittain yhdistettynä vartalon kierron kanssa
työn vaatimustason jatkuva kasvaminen
tietokoneella on suoritettavien monimutkaisten tehtävien määrä lisääntyy
valinnanvaikeus tavaroiden kiinnittämistavasta sekä laatikoiden täyttämisestä
fyysinen rasitus muodostuu tuotteiden ja pakkausten nostelusta ja siirtelystä
työympäristön pöly ja melu ovat lisäkuormitustekijöitä
Miltä optimaalisesti suunniteltu työskentelypiste näyttää?
Ergonomisesti suunniteltu pakkauspöytä on sähköisesti säädettävissä siten, että pakkaaja voi säätää sen korkeuden optimaaliseksi omaan pituuteensa nähden. Korkeutta voidaan säädellä vaihtelevan kokoisten pakattavien tavaroiden koon mukaan. Varastohallintajärjestelmään kytketty vaaka on upotettu pakkauspöydän pintaan. Pakkauspöydän yläpuolella on myös pakkaustarvikkeiden ja -täytteiden annostelijat. Tarvittaessa näitä voidaan pudottaa suoraan pahvilaatikkoon. Vaa’an vieressä hieman sivummalla (silmän korkeudella) on näyttö. Näppäimistö sijaitsee tukevan kääntöpöydän alapuolella. Sen vieressä on lähetysasiakirjojen tulostin, joka sijoitetaan alemmalle tasolle tulostimen korkeuden vuoksi. Pakkausmateriaalit ja pahvilaatikot on sijoitettu suoraan työpöydän yläpuolelle ja niihin voi tarttua kääntämättä kehoa. Valmis pakkaus voidaan siirtää liukuvan alustan avulla suoraan kuljetinhihnalle. Näin pakkaaja välttää ylimääräiset nostot ja työntämiset. Samoin nostopöydällä (pakkausprosessista riippuen) voidaan varmistaa, että pakkaajan ei tarvitse kumartua tai kurotella liikaa, kun pakkaukset siirretään kuormalavoille tai rullakoihin. Suurempien kuormien nostamiseen ja laskemisessa voidaan käyttää apuna manipulaattoreita. Jos vain mahdollista, niin tulee myös tarjota seisoma- tai istumapaikkoja. Tällaisella työpisteellä estetään tarpeetonta tavaroiden nostelua ja laskemista. Se estää myös turhaa kumartumista, kurkottamista ja kehon kiertämistä.
Pakkauspisteiden on aina oltava yksilöllisesti suunniteltuja. Säilytystilaa on oltava riittävästi päivittäisille tarvikkeille (teippi, paperi jne.) sekä selkeä järjestys jätteiden lajittelua varten. Työympäristön tulee olla valoisa, puhdas ja pölytön. Työtehtävien suorittamiseen liittyvien työkalujen tulee olla helposti saavutettavissa ja aina löydettävissä samoista paikoista työpisteellä. Selkeällä rakenteella ja järjestyksellä vältetään turhaa etsintää ja virheitä sekä ne helpottavat yleensä työtä. Tietokoneen käyttöliittymän tulee olla mahdollisimman yksinkertainen sekä selkeä ja sen tulee näyttää tiedot terävästi suurella kontrastilla.
Paranna työtehokkuutta
Edellä kuvatunlainen työskentelypisteen ergonominen suunnittelu mahdollistaa, että pakkaaja voi työskennellä intensiivisemmin ja pienemmällä rasituksella. Työntekijä on keskittyneempi ja vähemmän väsynyt ja alttius virheille vähenee. Tällaiset pakkauspisteet mahdollistavat pidemmät työurat. Pakkauspisteet on aina suunniteltava ja toteutettava tapauskohtaisesti. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttavat tilauksiin liittyvät vaatimukset, pakattavat tuotteet, muihin prosesseihin integrointi sekä työntekijät. Ymmärtääksesi paremmin monimutkaista työpistesuunnittelua, muista ottaa huomioon myös se, että oikea- ja vasenkätiset työntekijät työskentelevät peilikuvana.
